Kesätukka ja muita kuulumisia

Meille on viime aikoina tapahtunut monta monituista juttua. Iloinen asia oli se, että sain kesätukan eikä minulla ole enää niin kuuma. Surullinen asia puolestaan on se, ettei meillä enää ole Hamsteria, sillä se oli jo vanha ja löysin sen eilen kuolleena häkistään. Sitten on vielä Tirri-asiat, sen hammaslääkäri, sisäsiisteys ja kaikenmoinen kehittyminen.

Lempileikkini on nykyään Tirrinpiilotus. Se menee niin, että lysähdän sen päälle ja pelkkä pää jää näkyviin. Tirrikin tykkää siitä leikistä, ja viihtyy minun ja sohvatyynyn välissä hyvin!

Viime aikoina on ollut todella kuuma. Ihmisemä kävi ostamassa meille tuulettimia, mutta niistä on ollut aika vähän apua. Tirrillä on ihan väljä turkki, eikä aluskarvaa ollenkaan, joten se pärjää kohtalaisen hyvin. Minulla sen sijaan on paksuakin paksumpi päällys- ja aluskarva. Siksi Ihmisemä varasi minulle ajan trimmaamoon. Valitettavasti kaikki trimmaamot olivat ihan täynnä, ja aika saatiin vasta viikon päähän, joten Ihmisemä päätti hätäparturoida minut keittiösaksilla. Tulos on kieltämättä aika epätasainen, mutta minulla on paljon ilmastoidumpi olo kuin ennen! Viikon päästä turkkini saadaan siistimmäksi, kun menemme sinne oikealle trimmaajalle.

Ihmisemää ja Tirriä nauratti, kun partanikin leikattiin pois. Alta paljastuikin puikulan mallinen pää!

Toivottavasti sillä trimmaajalla on semmoinen turkinajokone, kun ei noilla saksilla oikein tasaista jälkeä tunnu saavan.

Luonnollisesti minun täytyi myös testata, onko uusi turkki yhtä joustava kuin vanha.

Lopuksi kävin tarkistamassa, kuinka paljon sitä karvaa oikein lähti. Ämpäri oli melkein puolillaan!

Minulla on iltaisin ollut tapana käydä herättämässä Hamsteri ja katsella, kun se puuhastelee iltatoimiaan. Kaikista hauskinta on katsoa, kun se juo tai juoksee juoksurattaassaan. Eilen illalla kuitenkin huomasin jotain omituista. Menin kolkuttelemaan häkin seinää, kuten aina ennenkin, mutta Hamsteria ei näkynyt missään. Sitten huomasin, että se oli käpertynyt häkkinsä nurkkaan eikä liikkunut yhtään. Hain Ihmisemän paikalle, ja se koitti kädellään Hamsteria. Se oli ihan jäykkä ja kylmä ja Ihmisemä kertoi, että se oli kuollut. En oikein ymmärrä, että mitä se semmoinen kuoleminen on, ja Ihmisemä selitti, että sitten kun tullaan tarpeeksi vanhaksi, niin keho ei enää jaksa elää ja se sammuu. Ja sitten sielu lähtee siitä kehosta pois. Mietityttää vähän, että missähän Hamsterin sielu nyt on, mutta Ihmisemä kertoi, että se odottaa meitä Sateenkaarisillalla. Sitten joskus, kun minäkin olen vanha ja minun kehoni ei enää jaksa elää, menee minunkin sieluni Sateenkaarisillalle, ja Hamsteri on siellä odottamassa.

Ihmisemä antoi minun vielä moikata Hamsteria, ennen kuin se pakattiin rasiaan. Nyt Hamsteri odottaa pakkasessa, että menemme mökille ja hautaamme sen.

Katselin vielä hetken Hamsterin häkkiä. Ihan kummallista, kun se oli tyhjä.

Jokin aika sitten Ihmisemä käytti Tirrin hammaslääkärissä. Sen hampaat olivat aika huonossa kunnossa silloin kun se muutti meille, eikä se voinut syödä nappuloita ollenkaan ilman, että ne ensin liotettiin ihan pehmeiksi. Tirri nukutettiin lääkkeellä ja sen hampaat puhdistettiin. Kaksi hammasta piti myös ottaa kokonaan pois. Nyt Tirrin suu on hyvässä kunnossa eikä haise enää! Olemme taas palanneet takaisin normaaleihin ruokailutottumuksiin, eli Ihmisemä ei enää liota nappuloita meille ollenkaan. Lääkäri myös tutki Tirrin perinpohjin ja löysi siitä kaksi pientä ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on se, että Tirrillä on liian pienet kyynelkanavat, ja siksi sen silmät rähmivät paljon. Toinen ongelma puolestaan on se, että Tirrin vasen polvi on aika löysä, ja se muljahtelee. Lääkäri kuitenkin kertoi, että polvi ei ole kipeä, eikä sitä ainakaan nyt tarvitse leikata, eikä välttämättä koskaan myöhemminkään. Sitä pitää vain vähän varoa.

Tirri tulee usein ottamaan kanssani nokoset.

Tirristä ja minusta on tullut yhä tiiviimpi parivaljakko. Tirri ottaa paljon mallia minusta ja minä siitä. Ihmisemä sanoo, että opimme toisiltamme vain höperöt tavat ja kepposet. Se voi olla ehkä vähän tottakin, sillä Tirri on alkanut nostaa jalkaa pissatessaan, vaikkei tyttökoirien edes tarvitsisi. Tirrillä on vielä välillä sattunut vähän vahinkoja sisäsiisteyden kanssa, ja siksi meillä onkin taas kaikki matot likaisina, mutta onneksi Ihmisemä ei ole kovin suuttuvaa sorttia, joten se vain siivoaa sotkut ja pesee matot.

Välillä saamme Tirrin kanssa hirmuisen sohvahepulin ja alamme riehua. Kerran tipuin sen takia sohvaltakin!

Tässä yritin opettaa Tirrille spagettikohtauksen perusteita, mutta ei se oikein jaksanut keskittyä.

Näillä kuumilla hellekeleillä otamme suurimman osan ajasta aika rauhallisesti.

Tirri on tosi hassu, kun se haluaa rapsutuksia. Se menee selälleen ja alkaa viuhtoa etutassuillaan kamalasti.

Tässä leikin kahta leikkiä yhtä aikaa: Tirrinpiilotusta sekä Ihmisemän käden kaappaamista. Yleensä kaappaan käden silloin, kun Ihmisemä rapsuttaa minua tuosta rintakehästä.

Välillä Tirri veukaa sohvalla niin kovasti, että minä olen ihan ihmeissäni.

Tässä kuvassa olimme kaikki yhtä aikaa päiväunilla Ihmisemän sängyssä.

Ihmisemä ei ole tällä viikolla ollut töissä. Se on viime perjantaista asti päästellyt kummallisia ääniä ja pyyhkinyt paperilla naamaansa vähän väliä. Välillä sen kainalossa piipittää, eikä se oikein jaksa käydä meidän kanssamme edes lenkillä. Eilen se kävi lääkärissä ja sai sieltä lapun, jossa sanotaan, että se saa mennä töihin vasta perjantaina. Se lupasi, että jos se paranee, niin pääsemme viikonloppuna mökille. Viikonlopuksi on luvattu vielä kuumempaa ilmaa kuin nyt, mutta onneksi mökki on aivan järven rannassa, joten se järvi ja sieltä tuleva tuuli vähän viilentävät oloa.

Nyt minun pitää lähteä tarkistamaan, mitä Tirri touhuaa. Joskus se nimittäin vohkii minun lelujani! Hei hei!