sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Viimeinen lomapäivä

Tänään on viimeinen lomapäivä. Huomenna Ihmisemä menee taas töihin ja palaamme arkeen. Loma on ollut todella kiva, ja olemme touhunneet paljon mukavia juttuja ulkosalla. Onneksi lomalle sattui juuri sellaiset kelit kuin toivoimmekin: ei kamalasti sadetta, sopivasti auringonpaistetta ja mukavan kirpeää viileyttä. Parasta mahdollista ulkoilusäätä siis!

Yhdellä lenkkireiteistämme on tämmöinen oja, joka on kesän kuluessa kasvanut täyteen pieniä vihreitä lehtiä. Näin siellä kerran piisamin! Nyt, kun ojan vettä ei enää näe, piisami luuraa kaikki päivät piilossa!
Tässä kuvassa näin oravan. Yritän aina jutella niille, koska haluaisin olla niiden ystävä, mutta jostain syystä ne aina vain pakenevat puuhun ja kirkuvat sieltä jotain omia juttujaan!
Kuten viimeksi taisin mainitakin, olin menossa eläinlääkärille, ja epäilin joutuvani dieetille. Lääkäri sanoi, etten onneksi ole kamalan lihava, mutta tuon vanhan tassuvamman vuoksi minun tulee kuitenkin tiputtaa noin puolisentoista kiloa. Ensimmäinen dieettiviikko meni vähän hullunkurisesti, sillä lihoin 150 grammaa. Ihmisemää ja eläinlääkäriä nauratti, kun kävimme punnituksella. Nyt ruoka-annostani pienennettiin tosi pieneksi enkä enää saa raejuustoa välipalaksi. Toivottavasti tämä dieettaaminen nyt lähtisi oikeaan suuntaan!

Ihmisemää on viime aikoina mietityttänyt, kun Tirri on kovasti pärskinyt. Ihmisemä vei Tirrin eläinlääkäriin, ja eläinlääkäri sanoi, että sillä saattaa olla nenäpunkki. Sitä nenäpunkkia ei voi oikein testata, koska se elää niin syvällä nenässä, joten se diagnosoidaan vain oireiden perusteella. Se ei onneksi ole vaarallinen, mutta sitäkin tarttuvampi, joten myös minä jouduin kaiken varalta lääkekuurille, vaikkei minua edes kutita nenästä. Meitä vähän harmittaa, että semmoinen tartunta on tullut, mutta eläinlääkäri sanoi, ettei siltä oikein kuulemma voi välttyä, kun niitä punkkeja on tosi monen koiran nenässä ja me käymme siellä koirapuistossakin aina välillä. Sieltä puistosta se Tirri on sen punkin varmaan napannutkin. Ihmisemä antoi tänään meille ensimmäiset lääkkeet. Se oli tosi pahaa ja taistelin parhaani mukaan vastaan. Ihmisemä kuitenkin voitti ja sai ruiskittua lääkkeen suuhuni. Suutuin siitä aika paljon, ja vaikka sain palkinnoksi kinkkuviipaleen, en juuri nyt pahemmin välitä Ihmisemän seurasta.
Tässä kuvassa päätin, ettei lakanoita vielä tarvitse vaihtaa. Ihmisemä oli kuitenkin toista mieltä ja petasi minutkin sänkyyn.
Oikeastaan oli kuitenkin hyvä, että lakanat vaihdettiin. Sain rauhassa tehdä pesän puhtaisiin lakanoihin. Samalla toki hiekoitin sängyn huolellisesti, sillä mielestäni uudet lakanat ovat aina hieman liukkaita. Meillä on Ihmisemän kanssa tässä asiassa vähän eriävät mielipiteet, mutta onneksi pääsen toteuttamaan itseäni aina, kun se on poissa!

Tirri on oppinut uuden tärkeän taidon. Se on oppinut käyttämään porrasta, joka sille ostettiin, jotta se pääsisi nokosille Ihmisemän sänkyyn. Ihmisemää harmitti, kun Tirri oli niin pieni, ettei se itse päässyt hyppäämään sänkyyn, joten eräänä päivänä se kävi Ikeassa ostamassa Tirrille portaan. Portaan päälle laitettiin koristeeksi vielä tämmöinen karvamatto. Meni aika pitkään, ennen kuin Tirri oppi käyttämään porrasta, mutta tänä aamuna sen pää yllättäen pilkistikin peiton takaa, ja se tuli minun kanssani makoilemaan. Tirrin sisäsiisteys on tässä loman aikana kehittynyt myös huimasti. Toki olemme lomalla käyneet aika tiuhaan tahtiin ulkoilemassakin, mutta toisaalta Tirri on alkanut kestää tosi hyvin jo vähän pidempiä yöunia. Ihmisemän odotukset ovat nyt korkealla, ja se toivoo ettei sen tarvitsisi enää kamalan pitkään rullailla mattoja pois lattioilta.

Tirrillä on niin pienet jalat, että se väsähtää meidän lenkeistämme aina paljon enemmän kuin minä. Tirri on silti tosi reipas, ja jaksaa kyllä ulkoilla kanssamme oikein hyvin!

Hei vain!
Minua vähän harmittaa, että Ihmisemällä on kipeä maha viimeisenä lomapäivänään. Meidän oli tarkoitus mennä pitkälle lenkille, koska ulkona on niin mukava ilma, mutta ainakaan vielä Ihmisemä ei juurikaan ole voinut poistua kotoa. Ehkä sen maha paranee pian ja pääsemme tänään vielä ulkoilemaan kunnolla!

Palataan taas!




tiistai 9. syyskuuta 2014

Kesälomapuuhia

Pahoitteluni, että täällä blogissa on ollut niin hiljaista. Minä ja Tirri päätimme pitää kesäloman  tänä vuonna samaan aikaan kuin Ihmisemä, ja siksi olemme viilettäneet joka päivä kaikenlaisissa riennoissa, enkä ole oikein ehtinyt kirjoittaa tänne.

Iso osa lomastamme on mennyt ulkoillessa.

Koska lomalla kuuluu olla myös aktiivinen, päätin tarkkailla hieman niitä vesilintuja, joita aiemmin luulin erityiskoiriksi.
Lomalla on niin paljon aikaa, että Ihmisemä antaa meidän nuuskutella kaikessa rauhassa.
Meillä on viime aikoina ollut hieman ongelmia nukkumisen kanssa. Minun uniongelmani ovat johtuneet Tirristä, ja Ihmisemän uniongelmat puolestaan minusta. Tirrillä ei ole ollut uniongelmia. Muutamina öinä se on nimittäin salakavalasti tullut nukkumaan MINUN SÄNKYYNI. Tähän asti Tirri on aina nukkunut omassa sängyssään, mutta nyt sille on tullut jokin pakkomielle kömpiä minun kainalooni, eikä siihen sänkyyn kyllä kovin hyvin mahdu ketään minun lisäkseni. Minä puolestani en mahdu Tirrin sänkyyn kuin puoliksi.

Tästä johtuen olen joutunut herättämään Ihmisemän asian tiimoilta, sillä minun mielestäni on tärkeää kertoa hänelle elämääni kohdanneista vääryyksistä mahdollisimman tuoreeltaan. Ihmisemää ei kyllä ole kamalasti kiinnostanut oikaista asiaa silloin yöllä, joten olen sitten kostoksi kömpinyt hänen viereensä nukkumaan. Muuten sitä ei haittaa, mutta minun on kamalan vaikea nukkua ihmisten sängyssä ilman, että joku rapsuttaa minua koko ajan, joten olen sitten tökkinyt Ihmisemän uudelleen hereille, jos se on vahingossa lopettanut rapsuttamisen.

Tässä todistusaineistoa eilisillalta! Minä olen juuri evakuoitumassa Ihmisemän kainaloon.
Kun yöllä ei saa nukkua, niin päivällä käy näin.
Ihmisemä oli alkulomasta vähän kipeänä, joten se torkkui sohvalla. Minä ja Tirri menimme kiipeilemään sen vatsan päälle, kuten asiantuntevien sairaanhoitajien kuuluukin.
Kävimme taannoin lomamatkalla Joensuussa Ihmisemän vanhempien luona. Tirri ei ollut käynyt siellä koskaan ennen, eikä se oikein osannut suhtautua pitkään ajomatkaan, vaan sillä tuli autokyydistä vähän maha kipeäksi. Onneksi sitä ei kestänyt pitkään. Viimeksi, kun kävin Joensuussa, en oikein vielä osannut käyttäytyä kunnolla, ja niillä on niin iso ja monikerroksinen talokin, että menin siellä vähän sekaisin. Nyt osasin käyttäytyä paremmin, enkä murissut oikeastaan kenellekään. Tirri ei vielä ole oppinut kovin vieraskoreaksi, joten heti alkuun Ihmisemä rullasi kaikki matot pois lattialta, ettei Tirri pissaisi niihin.

Minulle on tässä kesän mittaan sattunut pienoinen vahinko, joka paljastui Ihmisemälle kun minulle ajeltiin kesätukka. Olen nimittäin kerryttänyt vähän kesävatsaa. Sitä ei onneksi ole kovin paljoa, mutta Ihmisemä päätti kuitenkin, että kysymme eläinlääkäristä vähän dieettivinkkejä, kun minut ensi perjantaina rokotetaan. Toivottavasti se lääkäri ei laittaisi minua kovin ankaralle dieetille. Syöminen kun on niin mukavaa!

Siitä kesätukasta tulikin tosi lyhyt, mutta se oli kyllä mukavan viileä! Vain häntä ja korvat säästyivät trimmeriltä. Nyt olen jo kasvattanut vähän pidemmän, muodikkaan syystukan.
Nyt minusta tuntuu, että on aika ottaa päiväunet, sillä tulimme juuri pitkältä lenkiltä (pelastuimme täpärästi hurjalta rankkasateelta!). Lupaan kyllä vähän ryhdistäytyä tämän blogin kanssa, ja palata asiaan jatkossa vähän useammin!